Kytkentäsuojapiirien vertailu erään polttokennojärjestelmän kokoaaltosiltamuuntimen tasasuuntaajassa

Tilaajan polttokennolaitoksessa polttokennoilta saatavaa tasajännitettä nostetaan kokoaaltosiltamuuntimen (H-siltahakkurin) avulla. Tilaaja on havainnut, että kyseisen kokoaaltosiltamuuntimen tasasuuntaajan diodit altistuvat haitallisille ylijännitepiikeille ja jännitteen värähtelylle. Näitä edellä mainittuja jänniterasituksia voidaan ehkäistä erilaisten passiivisten ja aktiivisten kytkentäsuojapiirien avulla. Tämän diplomityön tarkoituksena on etsiä ja vertailla erilaisten kytkentäsuojapiirien soveltuvuutta tutkittavan kokoaaltosiltamuuntimen tasasuuntaajan yhteyteen. Työn vertailukohtina ovat kytkentäsuojapiirin jännitepiikkien ja -värähtelyn ehkäisykyky sekä kyseisen kytkentäsuojapiirin häviöt. Työssä on käsitelty jänniterasitusten syntyyn vaikuttavia syitä ja etsitty kirjallisuudesta erilaisia kytkentäsuojapiirivaihtoehtoja, jotka soveltuvat olemassa olevan kokoaaltosiltamuuntimen tasasuuntaajan suojaukseen. Soveltuvimmat kytkentäsuojapiirit vertailtiin Simplorer 7.0 ohjelmistolla. Simulointien perusteella toteutuskelpoisimmat kytkentäsuojapiirien prototyypit testattiin todellisen kokoaaltosiltamuuntimen yhteydessä. Työn tuloksena havaittiin, että useat monimutkaisemmat kytkentäsuojapiirit eivät soveltuneet kyseisen kokoaaltosiltamuuntimen tasasuuntaajan yhteyteen. Syynä tähän on niiden liian pieni jänniterasitusten vaimennuskyky, tai ne vaativat liian suuria muutoksia olemassa olevan kokoaaltosiltamuuntimen rakenteeseen. Viidestä simuloitavaksi valitusta piiristä neljää voitiin testata todellisen kokoaaltosiltamuuntimen tasasuuntaajan yhteydessä. Simulointi- ja mittaustulosten perusteella voidaan sanoa, että valitut kytkentäsuojapiirit soveltuvat tutkittavan kokoaaltosiltamuuntimen yhteyteen. Työn tuloksina saatujen jännitepiikkien ja tehohäviöiden suuruuksien osalta kytkentäsuojapiirit voidaan asettaan järjestykseen, mutta lopulliseen kytkentäsuojapiirivalintaan vaikuttaa myös toteutettava polttokennojärjestelmäkokonaisuus.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Listayhtiöiden hallitus- ja johtoryhmätehtävät : Naisten urakehityksen haasteet

Hankkeen tavoitteena oli selvittää naisten rekrytointia suomalaisten listayhtiöiden hallituksiin ja johtotehtäviin estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä mitä tulisi tehdä sukupuolten välisen tasapuolisen edustuksen edistämiseksi. Kirjallisuuden ja empiirisen aineiston perusteella selvisi, että toimintaympäristö, yrityksen piirteet ja yksilötaso yhdessä vaikuttavat naisten valintaan, niin estävästi kuin edistävästi. Moni näistä tekijöistä on rekrytoivan tahon ja hakijan vaikuttamismahdollisuuksien ulottumattomissa, kuten toimintaympäristön muutos ja arvojen muutos. Sen sijaan yrityksen rekrytointiprosessin systemaattisuus ja naisten oma aktiivisuus esimerkiksi verkostoitumalla ja kompetenssin kehittämisen kautta ovat tekijöitä, joihin on mahdollista aktiivisesti vaikuttaa. Parasta osaajaa etsittäessä systemaattinen rekrytointiprosessi osaamistarpeiden määrittelystä, rekrytoinnista vastaavasta tahosta ja tarpeeksi laajan kandidaattihakupohjan käyttämisestä sekä kandidaattien arviointiin käytetty due diligence -prosessi ovat keskeisiä työkaluja sukupuolten tasapuolisen edustuksen lisäämisessä. Systemaattinen rekrytointiprosessi myös tukee valitsijoiden omien odotusten ja tapojen vaikutusten minimointia valintaan. Hankkeen tulokset tukevat Suomen hallituksen tavoitetta sukupuolten tasapuolisen edustuksen lisäämisestä listayhtiöiden hallituksissa, jota myös tuore EU-direktiivi tukee.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Towards ecosystem accounting based on innovations and insights on natural capital knowledge : FINLAND : Final report

201